Ilmanvaihdon saneeraus peruskorjaushankkeessa – miten olosuhteet paranevat?

Moni kiinteistö kantaa mukanaan ilmanvaihtojärjestelmää, joka on suunniteltu aivan erilaisiin käyttötarpeisiin kuin mitä nykyiset tilat vaativat. Kun rakennus on rakennettu 1970- tai 1980-luvulla, sen ilmanvaihto on usein mitoitettu sen aikaisten normien mukaan, eikä se yksinkertaisesti vastaa enää nykyisiä vaatimuksia sisäilman laadulle, energiatehokkuudelle tai käyttäjämäärille. Peruskorjaushanke on juuri se hetki, jolloin ilmanvaihdon saneeraus kannattaa tehdä kunnolla, osana laajempaa kokonaisuutta.

IV-saneeraus peruskorjaushankkeessa ei ole pelkästään tekninen toimenpide, vaan se vaikuttaa suoraan siihen, millaisissa olosuhteissa kiinteistön käyttäjät työskentelevät, asuvat tai opiskelevat. Hyvin toteutettu ilmanvaihdon uusiminen parantaa sisäilman laatua, leikkaa energiakustannuksia ja pidentää rakennuksen teknistä elinkaarta.

Vanhentunut ilmanvaihto – tyypillisimmät ongelmat kiinteistöissä

Vanhentunut ilmanvaihtojärjestelmä näkyy kiinteistössä monin tavoin ennen kuin ongelmat kärjistyvät vakaviksi. Yleisimpiä merkkejä ovat tunkkainen sisäilma, epätasaiset lämpöolosuhteet, vetohaitat ja jatkuvasti nousevat energialaskut. Koneellisessa poistoilmajärjestelmässä, joka on tyypillinen 1970-luvun asuinrakennuksissa, ei ole lämmöntalteenottoa lainkaan, mikä tarkoittaa, että lämpöä valuu ulos koko lämmityskauden ajan.

Kanavistot voivat olla vuosikymmenten saatossa likaantuneet, tiivisteet haurastuneet ja päätelaitteet väärässä asennossa tai kokonaan tukkeutuneet. Toimistorakennuksissa tai kouluissa tilannetta pahentaa se, että alkuperäinen mitoitus ei vastaa nykyisiä käyttäjämääriä tai tilojen muuttunutta käyttötarkoitusta. Tuloksena on ilmanvaihto, joka toimii nimellisesti mutta ei tuota käyttäjille riittäviä olosuhteita.

IV-saneerauksen vaikutus sisäilman laatuun ja olosuhteisiin

Uusittu ilmanvaihtojärjestelmä parantaa sisäilman laatua konkreettisesti ja mitattavasti. Kun kanavisto puhdistetaan tai uusitaan ja ilmamäärät tasapainotetaan oikein, hiilidioksidipitoisuudet laskevat, kosteus pysyy hallinnassa ja epäpuhtauksien kertyminen vähenee. Tämä näkyy suoraan tilojen käyttäjien vireydessä, työtehossa ja terveydessä.

Erityisen merkittävä muutos syntyy silloin, kun siirrytään pelkästä poistoilmajärjestelmästä tulo- ja poistoilmanvaihtoon lämmöntalteenotolla. Korvausilma ei enää tule hallitsemattomasti rakenteiden läpi tai ikkunoiden raoista, vaan suodatettuna ja esilämmitettynä oikeisiin paikkoihin. Tämä poistaa vetoisuuden tunnetta ja tasaa lämpötiloja eri tilojen välillä, mikä on erityisen tärkeää kouluissa, toimistoissa ja terveydenhuollon tiloissa.

Energiatehokkuus osana ilmanvaihdon uusimista

Ilmanvaihtojärjestelmä on yksi kiinteistön suurimmista energiankuluttajista, ja sen uusiminen on samalla yksi tehokkaimmista keinoista parantaa rakennuksen energialuokkaa. Lämmöntalteenoton lisääminen voi vähentää ilmanvaihdon lämmitysenergian tarvetta huomattavasti, ja tarkka ilmamäärien säätö estää ylimääräisen energian kulumisen tiloissa, joissa se ei ole tarpeen.

Nykyaikaiset tulo- ja poistoilmakoneet varustellaan usein tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla, jossa anturit mittaavat hiilidioksidipitoisuutta tai läsnäoloa ja säätävät ilmamääriä sen mukaan. Tämä tarkoittaa, että tyhjässä neuvotteluhuoneessa tai luokkahuoneessa ei turhaan vaihdeta ilmaa täydellä teholla. Yhdistettynä kiinteistöautomaatioon järjestelmä tuottaa myös dataa, jota voidaan hyödyntää energiankulutuksen seurannassa ja optimoinnissa.

IV-saneerauksen toteutus peruskorjauksen yhteydessä

Peruskorjaushanke on luonteva ajankohta ilmanvaihdon uusimiselle, koska rakenteita avataan joka tapauksessa muiden töiden yhteydessä. Kanavistot on helpompi uusia tai saneerata, kun alakatot ovat auki ja tilat tyhjillään. Samalla voidaan tarkastella, miten uudet kanavareitit sovitetaan yhteen sähköjärjestelmien, putkistojen ja rakenteiden kanssa.

Haasteena on vaiheistus ja käyttökatkojen hallinta, erityisesti silloin, kun kohde on osittain käytössä saneerauksen aikana. Hyvä suunnittelu ja selkeä projektinjohto ovat tässä avainasemassa. LVI-, sähkö- ja automaatiosuunnittelu täytyy sovittaa yhteen jo varhaisessa vaiheessa, jotta vältytään ristiriidoilta toteutusvaiheessa. Kun talotekniikan eri osa-alueet ovat saman kokonaisosaajan hallinnassa, yhteensovittaminen sujuu huomattavasti joustavammin.

Urakoitsijan valinta – mitä kannattaa edellyttää?

Ilmanvaihdon saneeraus peruskorjaushankkeessa on vaativa kokonaisuus, ja urakoitsijan valinnalla on suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Pelkkä kilpailukykyinen hinta ei riitä, vaan tilaajan kannattaa selvittää, millainen kokemus urakoitsijalla on vastaavanlaisista hankkeista ja miten se hallitsee projektin eri vaiheet suunnittelusta käyttöönottoon.

Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa: Onko urakoitsijalla kyky toimia osana laajempaa peruskorjaushanketta yhdessä muiden urakoitsijoiden kanssa? Pystyykö se tarjoamaan sekä LVI-urakoinnin että automaation yhden sopimuksen alla? Onko sillä resursseja reagoida nopeasti, jos suunnitelmiin tulee muutoksia? Sertifioitu laatujärjestelmä, kuten ISO 9001, on konkreettinen osoitus siitä, että prosessit ovat kunnossa ja toiminta on systemaattista.

Me Saipulla olemme toteuttaneet ilmanvaihdon saneerauksia osana laajoja peruskorjaushankkeita eri puolilla Suomea, toimitiloissa, asuinrakennuksissa ja julkisissa kiinteistöissä. Jos olet suunnittelemassa peruskorjaushanketta ja haluat kartoittaa, miten ilmanvaihdon uusiminen kannattaa vaiheistaa ja toteuttaa, olemme mielellämme mukana jo hankkeen alkuvaiheessa.