Ilmanvaihdon tasapainotus – mitä tapahtuu jos se on pielessä?

Taloyhtiön ilmanvaihto voi olla päällisin puolin kunnossa, vaikka ilmanvaihdon tasapainotus olisi jo karannut. Silloin arki alkaa täyttyä pienistä mutta sitkeistä oireista. Osa asukkaista valittaa vedosta, osa tunkkaisuudesta, ja samaan aikaan lämmityskulut voivat nousta ilman selvää syytä. Tässä jutussa käydään läpi, miten epätasapaino näkyy käytännössä, mitä järjestelmässä oikeasti tapahtuu, miksi tasapaino tyypillisesti katoaa ja miten ilmanvaihdon mittaus ja säätö tehdään niin, että tulos kestää myös vuodenaikojen vaihdot.

Mistä tietää että ilmanvaihto on epätasapainossa

Tyypilliset taloyhtiön ilmanvaihto-ongelmat näkyvät arjen havainnoissa. Vedon tunne korostuu usein ulkoseinien ja ikkunoiden lähellä, vaikka venttiilejä ei olisi koskettu. Tunkkaisuus taas näkyy erityisesti makuuhuoneissa ja kokoustiloissa, joissa hiilidioksidi ja hajut jäävät pyörimään.

• Hajujen siirtyminen asunnosta toiseen tai porrashuoneesta asuntoihin.
• Ikkunoiden huurtuminen ja nurkkien kosteusjäljet.
• Ovien paukkuminen tai vaikea avautuminen, etenkin rapuovissa ja huoneistojen ovissa.
• Liesituulettimen heikko veto tai se, että se vetää väärään suuntaan.

Vuodenaika muuttaa käytöstä. Pakkasella rakennus on usein tiiviimpi ja paine-erot kasvavat, jolloin oireet pahenevat. Suojakelillä tai kesällä ikkunatuuletus ja lämpötilaerot voivat peittää ongelman hetkeksi. Sama talo voi tuntua täysin erilaiselta eri säällä, vaikka koneet pyörivät samalla asetuksella.

Mitä oikeasti tapahtuu kun tasapainotus on pielessä

Kun tulo- ja poistoilman epätasapaino kasvaa, rakennukseen syntyy paine-ero. Liiallinen alipaine imee korvausilmaa sieltä mistä se helpoimmin tulee, ei välttämättä korvausilmareiteistä. Se voi tarkoittaa ilmaa rakenteiden raoista, kellarista tai porrashuoneesta. Liiallinen ylipaine taas voi työntää lämmintä ja kosteaa sisäilmaa rakenteisiin, missä se voi tiivistyä kylmiin pintoihin.

Käytännön esimerkkejä, jotka toistuvat huolloissa.

• Porrashuoneen hajut tulevat asuntoon postiluukun tai oven tiivisteiden kautta.
• Kellarin tai jätehuoneen hajut kulkeutuvat ylempiin kerroksiin hormireittejä pitkin.
• Takka savuttaa sisään, kun poisto vie liikaa ja korvausilma puuttuu.
• Liesikupu ei vedä, koska muu poisto sotkee painetason.

Ilmanvaihdon säätö ei ole vain venttiilien kääntämistä, vaan koko rakennuksen painetasapainon hallintaa.

Yleisimmät syyt tasapainon katoamiseen taloyhtiössä

Tasapaino katoaa harvoin yhdessä yössä. Yleensä taustalla on useampi pieni muutos.

• Suodattimien tukkeutuminen, jolloin ilmavirrat laskevat ja puhaltimet kuormittuvat.
• Kanaviston likaantuminen ja venttiilien pölyttyminen, jolloin säätöarvot eivät enää pidä.
• Venttiilien asennon muuttuminen siivouksen tai remontin yhteydessä.
• Puhaltimien kuluminen, hihnaviat ja laakeriäänet, jotka muuttavat tuottoa.
• Automaation asetukset, esimerkiksi yöpudotus jää päälle tai anturit näyttävät väärin.
• Jälkiasennetut liesikuvut, huippuimurit tai tehostukset ilman kokonaisuuden tarkistusta.
• Korvausilmareittien tukkiminen, esimerkiksi venttiilit peitetään vedon takia.
• Ikkuna- ja julkisivuremontit, jotka parantavat tiiveyttä ja muuttavat painesuhteet.

Mitä seurauksia väärä tasapaino aiheuttaa

Ensimmäinen seuraus on sisäilman laatu. Asumismukavuus heikkenee ja osa asukkaista alkaa oireilla, kun ilma ei vaihdu tai se kulkee vääristä paikoista. Seuraava askel on kosteus. Kun ilmavirrat ja paine-erot ovat pielessä, kondenssi ja kosteusrasitus kasvavat erityisesti kylmissä nurkissa, ikkunoissa ja yläpohjan liittymissä.

Energia näkyy myös. Liiallinen ilmanvaihto tai väärin ohjattu poisto lisää lämmitystarvetta. Liian pieni ilmanvaihto taas voi johtaa tehostuksiin ja valituskierteeseen, jolloin ajetaan varmuuden vuoksi kovemmilla tehoilla. Laitteet kuormittuvat, melu lisääntyy ja huoltotarve kasvaa. Pienet poikkeamat voivat muuttua isoiksi kustannuksiksi, kun ongelmaa paikataan oire kerrallaan.

Miten ilmanvaihdon mittaus ja säätö tehdään käytännössä

Ilmanvaihdon mittaus ja säätö tehdään vaiheittain, jotta säätö ei perustu arvailuun.

1. Lähtötietojen keruu, järjestelmätyyppi, piirustukset, aiemmat pöytäkirjat ja asukashavainnot.
2. Laitteiden ja suodattimien tarkastus, sekä korvausilmareittien varmistus.
3. Ilmavirtojen mittaus huoneistoista ja yhteistiloista, sekä vertailu tavoitearvoihin.
4. Venttiilien säätö ja tarvittaessa perussäätö koko nousulinjalle.
5. Puhaltimien ja automaation asetusten tarkistus, myös aikaohjelmat ja tehostukset.
6. Paine-erojen seuranta, jotta tulo ja poisto toimivat yhdessä.
7. Dokumentointi ja luovutus, sekä jälkimittaus sovitusti.

Mittauksissa kannattaa vaatia selkeät pöytäkirjat, tavoitearvot ja tieto siitä, mihin arvoihin lopulta päädyttiin. Näin seuraava huolto ei aloita nollasta.

Milloin kannattaa tilata ammattilainen paikalle

Ammattilainen kannattaa kutsua, kun oireet toistuvat tai kun talossa on tehty muutos, joka vaikuttaa ilman kulkuun. Tyypillisiä tilanteita ovat jatkuvat hajuhaitat, vedon tunne useissa asunnoissa, kosteusjäljet, poikkeava melu konehuoneessa, remontin jälkeiset valitukset tai selittämätön energiankulutuksen muutos.

Kun teet palvelupyynnön, anna etukäteen lista oireista, missä ne näkyvät ja milloin ne pahenevat. Kerro myös viimeisimmät remontit ja mahdolliset jälkiasennukset. Näin ilmanvaihdon tasapainotus tehdään koko kiinteistön näkökulmasta, ei vain yhden asunnon mukaan. Meillä Saipulla tämä kytkeytyy usein myös talotekniikkaurakointiin, kun samaan käyntiin voidaan sovittaa tarvittavat korjaukset, automaation tarkennukset ja dokumentointi kuntoon.