Ilmanvaihto käy turhaan – miten väärät käyntiajat tunnistetaan?

Ilmanvaihto käy turhaan yllättävän usein, etenkin taloyhtiöissä ja toimitiloissa, joissa käyttö vaihtelee ja asetuksia on muutettu vuosien varrella. Yleisin syy ei ole iso vika, vaan väärät ilmanvaihdon käyntiajat. Kone käy öisin, viikonloppuna tai täydellä teholla, vaikka tilat ovat tyhjillään. Se näkyy sähkölaskussa, lämmityskuluissa ja joskus myös vedon tunteena.

Tässä jutussa käydään läpi käytännön merkit, yleisimmät juurisyyt ja selkeä tarkistuslista. Lopuksi saat yksinkertaisen mallin, jolla arvioit ilmanvaihdon energiansäästöä ilman täydellistä seurantajärjestelmää.

Mistä huomaat että ilmanvaihto käy turhaan

Arjessa ensimmäiset merkit tulevat käyttäjiltä ja kulutuksesta. Tyypillisiä havaintoja ovat vedon tunne käytävissä tai porrashuoneessa iltaisin, sekä se, että tilat tuntuvat kuivilta talvella, vaikka käyttöä ei ole. Toimitiloissa siivoojat huomaavat usein, että IV on täysillä vielä myöhään.

Datassa tämä näkyy niin, että IV-koneen käyntiajat eivät seuraa todellista käyttöä. Katso ainakin nämä ennen johtopäätöksiä.

• Käynti öisin tai viikonloppuna, vaikka viikko-ohjelman pitäisi olla pois.
• Puhaltimen taajuus pysyy korkeana, vaikka CO2- ja kosteustasot ovat matalia.
• Poistoilman lämpötila pysyy tasaisena, vaikka tilat jäähtyvät tai lämpenevät poikkeavasti.
• Sähkön ja lämmön kulutus ei laske loma-aikoina.

Pelkkä yksi trendi ei riitä. Tarvitset vähintään käyntitiedon, puhaltimen ohjaustason ja yhden sisäilmasignaalin, esimerkiksi CO2- tai paine-eron, jotta näet, onko käynti perusteltua.

Yleisimmät syyt väärille käyntiajoille

Väärät ilmanvaihdon käyntiajat syntyvät usein muutoksista, joita ei ole dokumentoitu loppuun asti. Näitä tulee vastaan huollossa jatkuvasti.

• Kellot ja kalenterit pielessä, myös kesä- ja talviajan vaihto.
• Käyttöaikamuutokset remontin jälkeen, esimerkiksi liiketilan muuttuessa varastoksi.
• Ilmanvaihdon ohjaus ohitettu automaatiossa, esimerkiksi käsin päälle häiriötilanteessa ja unohdettu.
• Anturiviat, jolloin CO2- tai paineohjaus tulkitsee jatkuvan tarpeen.
• Palopeltien ja hälytysten vaikutus, osa järjestelmistä nostaa ajon varmuuden vuoksi.
• CO2- ja paineohjauksen rajat väärin, minimi liian korkea tai tehostus liian herkkä.
• Usean IV-koneen ristiriitainen ohjaus, yksi kone tehostaa ja toinen kompensoi.

Käytännön esimerkki on tilanne, jossa BMS-viikko-ohjelma näyttää oikein, mutta paikalliselta paneelilta on asetettu eri ohjelma tai jatkuva ajo. Lopputulos on, että kone tekee eri asiaa kuin valvomossa luullaan.

Miten käyntiajat tarkistetaan käytännössä

Tee tarkistus järjestyksessä, jotta et säädä väärää paikkaa.

1. Tunnista oikea kone ja palvelema alue. Tarkista konekortti ja automaatiopisteet.
2. Tarkista ohjauspaikka. Tuleeko käsky paikalliselta paneelilta vai BMS-järjestelmästä.
3. Käy läpi viikko-ohjelma, poikkeuspäivät ja lomakalenteri.
4. Tarkista tehotasot. Minimi, normaali ja tehostus sekä yö- ja jälkikäynti.
5. Varmista, ettei ole ohituksia tai pakkoajoa.

Trendeistä kannattaa katsoa käyntitieto, taajuusmuuttajan nopeus, CO2, tulo- ja poistolämpötilat sekä paine-ero. Kun muutat asetusta, varmista, että muutos näkyy samassa trendissä ja oikeassa tilassa. Jos käytävien paine käyttäytyy eri tavalla kuin toimistojen, ohjauslogiikka voi olla ristissä.

Mitä väärät käyntiajat maksavat taloyhtiölle

Kustannus tulee neljästä suunnasta. Sähkö puhaltimille, lämmitys, joka karkaa jäteilman mukana, mahdollinen jäähdytys kesällä, sekä suodattimien ja laitteiden kuluminen.

Yksinkertainen lasku sähkölle. Jos koneen turha ajo on 40 h viikossa ja puhaltimien yhteisteho on 2 kW, energia on 40 x 2 eli 80 kWh viikossa. Jos hinta on 0,15 euroa per kWh, kustannus on 12 euroa viikossa. Kun mukaan tulee lämmitysvaikutus, kokonaispotentiaali kasvaa usein selvästi. Ilman täydellistä seurantaa saat karkean arvion käyttämällä koneen nimellistehoa ja toteutuneita käyntitunteja automaatiosta.

Korjaustoimet ja asetukset jotka toimivat

Hyvä korjaus on sellainen, joka seuraa tilojen käyttöä ja pysyy silti turvallisena sisäilman kannalta.

• Määritä käyttöajat uudelleen tilojen mukaan ja erota arki ja viikonloppu.
• Porrasta käynnistys, jotta kaikki koneet eivät nouse samaan aikaan.
• Ota tarpeenmukainen ohjaus käyttöön tai korjaa se. CO2, kosteus tai paine, mutta rajat kuntoon.
• Rajoita tehostuksia. Lyhyet jaksot ja selkeä palautus normaalille tasolle.
• Tee kesä- ja talvikäytölle omat logiikat, etenkin jos on jäähdytystä.

Testaa muutos aina trendillä vähintään muutaman päivän ajan ja kirjaa, mitä muutettiin. Älä tee liian lyhyttä ilmanvaihtoa, koska hajut ja kosteus jäävät silloin rakennukseen. Älä myöskään jätä jatkuvaa tehostusta päälle, se on yleinen syy siihen, että ilmanvaihto käy turhaan.

Milloin tarvitaan huoltoa tai automaatiosäätöä

Omatoiminen tarkistus riittää, jos kyse on selvästi väärästä kalenterista tai viikko-ohjelmasta. Tarvitset huoltoa tai automaatiosäätöä, kun hälytykset toistuvat, anturitieto epäilyttää, puhaltimissa on epänormaalia ääntä tai paine ja ilmamäärä eivät pysy kurissa. Myös sisäilmapalautteet ovat selvä merkki siitä, että pelkkä käyttöaika ei ole ainoa ongelma.

Kerää huoltokäyntiä varten koneiden nimet, nykyiset ilmanvaihdon käyntiajat, viimeisimmät hälytykset ja pari trendikuvaa käyntitiedosta ja CO2-tasosta. Yhteistyö etenee yleensä kartoituksella, säädöllä ja seurannalla, jotta nähdään, että muutos toimii myös arjessa. Meiltä saat IV-huollon, automaation säädöt ja tarvittaessa talotekniikkaurakoinnin kokonaisuudet, jos ohjaus tai laitteisto vaatii laajemman korjauksen.