Sähköjärjestelmän laajennus – mitä se vaatii käytännössä?

Sähköjärjestelmän laajennus tulee vastaan usein silloin, kun kiinteistön käyttö muuttuu ja kuormaa tulee lisää nopeammin kuin sähköjärjestelmä ehtii mukaan. Taloyhtiössä tämä näkyy tyypillisesti autolatauksen yleistymisenä, lämpöpumppujen hankintoina tai tilamuutoksina, joissa sähkön tarve kasvaa. Kun kapasiteetti alkaa olla tapissa, ongelmat eivät näy heti piirustuksissa vaan arjessa.

Tässä käydään läpi, mitä sähköjärjestelmän laajennus vaatii käytännössä. Ensin tunnistetaan tilanteet, joissa laajennus on oikeasti tarpeen. Sitten katsotaan, mitä kartoituksessa selvitetään, milloin sähköliittymän korotus on pakollinen, miten kaapelointi ja paloturvallisuus hoidetaan, ja mitkä sudenkuopat tyypillisesti nostavat hintaa.

Milloin sähköjärjestelmää pitää laajentaa?

Yleisin syy on se, että kiinteistöön tuodaan uusia isoja kuormia. Taloyhtiössä tämä tarkoittaa usein autolatausta, maalämpöä tai ilmalämpöpumppuja sekä sauna- ja keittiöremontteja, joissa laitteet tehostuvat. Toimitiloissa taas liiketilan muutokset ja uudet kylmälaitteet tai keittiötekniikka nostavat kuormaa nopeasti.

Arjen oireet ovat yleensä selkeitä. Sulakkeet laukeavat toistuvasti, pääkeskuksessa tai ryhmäkeskuksessa tuntuu lämpenemistä, valot himmenevät kuormapiikeissä ja osa laitteista alkaa oireilla jännitteen alenemisesta. Jos sama ongelma toistuu eri kuormatilanteissa, kyse ei yleensä ole yksittäisestä viasta vaan alimitoituksesta. Hetkellinen vika on usein paikallinen ja liittyy yhteen ryhmään, esimerkiksi rikkoutuneeseen laitteeseen tai löysään liitokseen.

Mitä kartoitus paljastaa ennen töitä

Ennen kuin mitään tilataan, sähköurakoitsija käy läpi nykytilan. Tämä on se vaihe, jossa säästetään eniten rahaa ja vältetään turhat yllätykset myöhemmin. Kartoituksessa selvitetään ainakin seuraavat asiat.

• Nykyinen liittymäkoko ja pääsulakkeet sekä mittauskeskuksen toteutus.
• Kuormitusmittaukset ja kuormitusarvio, erityisesti ilta- ja talvikuorma.
• Keskusten vapaat lähdöt ja varaukset sekä fyysinen tila.
• Nousukaapelien ja ryhmäjohtojen kunto ja mitoitus.
• Maadoitus ja potentiaalintasaus sekä vikasuojauksen taso.
• Palokatkot ja kaapelireitit, myös vanhat läpiviennit.

Dokumenteista hyödyllisimmät ovat sähköpiirustukset, keskustaulukot ja mahdolliset aiemmat mittauspöytäkirjat. Jos ne puuttuvat, tilanne ei ole harvinainen. Silloin tehdään käytännössä inventointi ja päivitetään dokumentaatio työn ohessa. Ilman ajantasaista keskustaulukkoa ei kannata lähteä arvailemaan, mitä voi kytkeä ja mihin.

Sähköliittymä ja pääkeskus käytännössä

Sähköliittymän korotus tulee ajankohtaiseksi, kun kuormituslaskelma ja mittaukset näyttävät, että pääsulakkeet ovat jatkuvasti lähellä rajaa tai uusi kuorma nostaa huiput yli sallitun. Prosessi kulkee verkkoyhtiön kautta. Tyypillisesti tarkistetaan mittauskeskus, pääsulakkeiden koko ja joskus myös tonttikaapelin riittävyys. Jos tonttikaapeli tai mittauskeskus ei täytä vaatimuksia, ne voivat tulla samalla uusittaviksi.

Sähkökeskuksen laajennus voidaan tehdä kahdella tavalla. Joko pääkeskusta laajennetaan, tai lisätään uusi keskus esimerkiksi autolataukselle tai tilamuutokselle. Valintaan vaikuttaa tilavaraus, oikosulkukesto ja se, saadaanko suojaukset toimimaan järkevästi. Käytännössä tarkistetaan selektiivisyys, vikavirtasuojien tarve ja ylijännitesuojaus. Vanhoissa kiinteistöissä yllätyksiä ovat usein ahtaat keskushuoneet, vanhat ryhmäjohdot ja puutteellinen potentiaalintasaus.

Kaapelointi, reitit ja paloturvallisuus

Uudet syötöt ja ryhmät viedään yleensä nousuja pitkin, hormeissa tai kaapelihyllyillä. Jos reittejä ei ole valmiina, joudutaan tekemään uusia läpivientejä ja kotelointeja. Tässä kohtaa paloturvallisuus ratkaisee paljon. Palokatkot pitää tehdä oikein ja dokumentoida, ja läpivientien EI-vaatimukset määräytyvät rakenteen mukaan.

Kaapelien mitoitus ei ole vain ampeeriluku paperilla. Kuormitettavuuteen vaikuttavat asennustapa, lämpötila ja niputustekijät. Taloyhtiössä työ vaatii myös käytön aikaisia järjestelyjä. Sähkökatkot sovitaan etukäteen, työalueet suojataan ja työnaikainen turvallisuus hoidetaan niin, ettei asukkaiden arki pysähdy turhaan.

Yleisimmät sudenkuopat ja lisäkustannukset

Lisäkustannukset syntyvät yleensä siitä, että lähtötiedot ovat vajaat tai reitit eivät ole sitä, mitä ajateltiin. Tyypilliset kompastukset ovat alimitoitettu kuormitusarvio, keskuksen tilan loppuminen ja reittien ahtaus. Peruskorjauskohteissa voi tulla vastaan myös asbestikartoituksen tarve ennen purkuja.

Tarjousvaiheessa nämä näkyvät varauksina ja epäselvinä rajauksina. Siksi urakoitsijalta kannattaa kysyä kirjallisesti ainakin nämä.

Näin projekti etenee taloyhtiössä

Sähköurakka taloyhtiöympäristössä etenee selkeimmin vaiheittain. Ensin tehdään tarveselvitys ja karkea kustannusraami. Sen jälkeen tehdään sähkösuunnittelu, jossa kuormat, reitit ja suojaukset määritetään niin, että toteutus on oikeasti mahdollinen. Sitten kilpailutetaan, aikataulutetaan ja tiedotetaan asukkaille.

Toteutuksessa tehdään asennukset, mittaukset ja pöytäkirjat, ja lopuksi käyttöönottotarkastus sekä dokumenttien luovutus. Jatkossa huolto tarkoittaa käytännössä keskusten merkintöjen ylläpitoa, määräaikaistarkastusten huomiointia ja sitä, että muutokset kirjataan eikä jätetä hiljaiseksi tiedoksi.

Jos sähköjärjestelmän laajennus on tulossa, me voimme auttaa kokonaisuutena. Meillä talotekniikkaurakointi kattaa suunnittelun ohjauksen, sähköliittymän korotuksen käytännön yhteensovituksen ja toteutuksen niin, että kiinteistön arki pysyy hallinnassa.