Energiansäästö julkisissa rakennuksissa – miten talotekniikka vaikuttaa kustannuksiin?

Julkiset rakennukset, koulut, terveyskeskukset, virastot ja kirjastot kuluttavat energiaa ympäri vuorokauden riippumatta siitä, onko niissä sillä hetkellä väkeä vai ei. Energiakustannukset ovat monelle kunnalle ja kiinteistön omistajalle merkittävä menoerä, ja niiden hallinta edellyttää enemmän kuin pelkän sähkölaskun seuraamista. Talotekniikka on se näkymätön kokonaisuus, joka ratkaisee, kuinka tehokkaasti rakennus todella toimii.

Energiatehokkuus julkisissa kiinteistöissä ei ole pelkästään ympäristökysymys, vaikka sekin on tärkeä näkökulma. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten kiinteistön järjestelmät on suunniteltu, toteutettu ja ylläpidetty. Hyvin toimiva talotekniikka voi merkittävästi vaikuttaa siihen, kuinka paljon energiaa rakennuksessa kuluu vuositasolla ja mihin se kohdistuu.

Julkisten kiinteistöjen suurimmat energiankulutuksen lähteet

Julkisissa rakennuksissa energiankulutus jakautuu usealle eri järjestelmälle, eikä yksittäinen laite tai toiminto yleensä selitä koko kuvaa. Lämmitys on tyypillisesti suurin yksittäinen kuluerä, mutta myös ilmanvaihto, valaistus ja käyttöveden lämmitys voivat yhdessä muodostaa huomattavan osan kokonaiskulutuksesta.

Vanhoissa julkisissa rakennuksissa ongelmana on usein se, että järjestelmät on suunniteltu vuosikymmeniä sitten eikä niitä ole säädetty vastaamaan nykyistä käyttöä. Koulu, joka on rakennettu 1970-luvulla, saattaa lämmittää ja ilmanvaihtaa tiloja täydellä teholla myös silloin, kun luokkahuoneet ovat tyhjillään. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten vanhentunut talotekniikka kasvattaa kustannuksia ilman, että kukaan välttämättä huomaa sitä arjen pyörityksessä.

Miten talotekniset järjestelmät vaikuttavat energialaskuun

Talotekniikan vaikutus energiankulutukseen on suora ja mitattavissa oleva. Lämmitysjärjestelmä, joka ei tasapainota verkostoaan oikein, voi aiheuttaa tilanteen, jossa osa rakennuksesta on ylikuumentunut ja osa liian viileä. Tämä johtaa siihen, että energiaa kuluu enemmän kuin tarvitaan, ja silti käyttäjäkokemus jää heikoksi.

Ilmanvaihtojärjestelmät ovat toinen keskeinen tekijä. Ilman lämmöntalteenottoa toimiva koneellinen ilmanvaihto puhaltaa ulos lämmitettyä ilmaa ja korvaa sen kylmällä ulkoilmalla, mikä näkyy suoraan lämmityskustannuksissa. Vastaavasti huonosti säädetty valaistus, joka palaa tyhjissä tiloissa, on pieni mutta jatkuva menoerä. Kun nämä tekijät lasketaan yhteen, kokonaissumma voi olla huomattava.

Energiatehokkuutta parantavat talotekniset ratkaisut

Käytännön ratkaisut energiankulutuksen hallintaan löytyvät useimmiten kiinteistöautomaatiosta, järjestelmien optimoinnista ja tarvittaessa laitekannan uusimisesta. Kiinteistöautomaatio mahdollistaa sen, että lämmitys, ilmanvaihto ja valaistus toimivat käyttöaikataulujen mukaan eivätkä kellon ympäri täydellä teholla.

Lämmöntalteenotto ilmanvaihdossa, maalämpö tai muut uusiutuvat energialähteet, LED-valaistus älykkäällä ohjauksella sekä käyttöveden kierron optimointi ovat ratkaisuja, joita toteutetaan julkisissa kiinteistöissä jatkuvasti. Oleellista ei kuitenkaan ole yksittäisten laitteiden vaihtaminen, vaan se, että järjestelmät on sovitettu toimimaan yhteen ja niiden toimintaa seurataan aktiivisesti. Mittaaminen ja seuranta ovat edellytyksiä sille, että tiedetään, missä parannettavaa on ja voidaanko tavoitteisiin päästä.

Saneeraus vai uudisrakentaminen, kumpi kannattaa?

Tämä kysymys nousee esiin erityisesti silloin, kun julkinen rakennus alkaa olla teknisen elinkaarensa päässä. Uudisrakentaminen mahdollistaa kaiken suunnittelun alusta asti, mutta se on kallista ja aikaa vievää. Peruskorjaus taas on usein kustannustehokkaampi vaihtoehto, jos rakennuksen rakenteet ovat kunnossa ja käyttötarve jatkuu.

Talotekniikan näkökulmasta saneeraus on monessa tapauksessa järkevä ratkaisu, kunhan se tehdään kokonaisvaltaisesti. Järjestelmien pirstaleinen uusiminen, ensin putket, sitten sähköt, myöhemmin automaatio, voi johtaa tilanteeseen, jossa kokonaisuus ei toimi optimaalisesti. Hyvä suunnittelu ja vaiheistus ovat avainasemassa: käyttökatkot pitää hallita, LVI, sähkö ja automaatio on sovitettava yhteen, ja lopputuloksen pitää vastata kiinteistön todellisia tarpeita vielä vuosikymmenten päähän.

Talotekniikkaurakoitsijan rooli energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa

Energiansäästötavoitteet jäävät helposti paperille, jos niiden toteuttamiseen ei ole mukana osaavaa talotekniikkaurakoitsijaa, joka ymmärtää kokonaisuuden. Suunnitelmat ovat vain lähtökohta, toteutuksen laatu ja järjestelmien yhteensopivuus ratkaisevat, saavutetaanko tavoitteet käytännössä.

Me Saipulla olemme toteuttaneet energiatehokkuushankkeita julkisissa kiinteistöissä ympäri Suomea, ja kokemuksemme mukaan parhaat tulokset saavutetaan, kun talotekniikka otetaan mukaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. KVR-urakkamuodossa vastaamme kokonaistoimituksesta suunnittelusta käyttöönottoon, mikä tarkoittaa, että järjestelmien yhteensopivuus ja energiatehokkuus voidaan varmistaa ennen kuin yhtäkään putkea tai kaapelia on asennettu.

Jos julkisen kiinteistön energiankulutus mietityttää tai peruskorjaukselle alkaa olla tarvetta, kannattaa ottaa yhteyttä ja katsoa yhdessä, mistä liikkeelle lähdetään. Usein jo järjestelmien nykytilan kartoitus antaa selkeän kuvan siitä, missä suurimmat säästömahdollisuudet piilevät.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.