Kiinteistön käyttöajat automaatiossa – miten ne vaikuttavat energiankulutukseen?

Kiinteistön käyttöajat ovat yksi yksinkertaisimmista mutta samalla tehokkaimmista tavoista vaikuttaa energiankulutukseen. Kun rakennusautomaatiojärjestelmä tietää, milloin tiloja käytetään ja milloin ne ovat tyhjillään, se voi säätää lämmitystä, ilmanvaihtoa ja valaistusta juuri tarpeen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kiinteistön käyttöajat ohjaavat suoraan sitä, kuinka paljon energiaa kuluu ja kuinka suuri osa siitä menee hukkaan.

Ongelma on, että käyttöajat asetetaan usein kerran ja unohdetaan. Vuosien kuluessa tilat muuttavat käyttötarkoitustaan, henkilöstömäärät vaihtelevat ja toiminta-ajat elävät, mutta automaatiojärjestelmä pyörii yhä vanhojen asetusten mukaan. Tässä tekstissä käydään läpi, miten käyttöaikaohjelmointi toimii, miten se vaikuttaa energiakustannuksiin ja missä virheitä yleisimmin syntyy.

Käyttöaikojen ohjelmointi rakennusautomaatiojärjestelmässä

Rakennusautomaatiojärjestelmässä käyttöajat määrittelevät, milloin kiinteistön tekniset järjestelmät ovat täydessä toiminnassa ja milloin ne siirtyvät ns. poissaolotilaan. Tyypillisesti ohjelmointi tapahtuu viikkokalenterin pohjalta: arkisin tiettyihin kellonaikoihin, viikonloppuisin eri tavalla ja pyhäpäivinä erikseen. Automaatiojärjestelmä käynnistää ilmanvaihdon, nostaa lämpötilan halutulle tasolle ja aktivoi muut järjestelmät ennen kuin käyttäjät saapuvat paikalle.

Käytännössä ohjelmointi ei ole pelkästään kellonajoista sopimista. Järjestelmään määritellään myös esilämmitysajat eli kuinka kauan ennen käyttöä lämmityksen tai jäähdytyksen pitää käynnistyä, jotta sisälämpötila on kohdallaan ajoissa. Toimistorakennuksessa tämä voi tarkoittaa, että ilmanvaihto käynnistyy jo tuntia ennen työpäivän alkua. Hyvin ohjelmoitu talotekniikka-automaatio osaa myös huomioida ulkolämpötilan ja säätää esilämmitysaikaa sen mukaan.

Energiankulutuksen muutos käyttöaikasäätöjen avulla

Käyttöaikasäädöt voivat vähentää energiankulutusta merkittävästi ilman, että käyttömukavuus kärsii lainkaan. Kun ilmanvaihto ajetaan alas tyhjillään olevissa tiloissa ja lämpötilaa lasketaan muutamalla asteella käyttöajan ulkopuolella, energiaa säästyy jatkuvasti ja huomaamattomasti.

Toimistorakennuksessa, jossa ilmanvaihto pyörii täydellä teholla myös öisin ja viikonloppuisin, energiaa kuluu turhaan suuren osan viikosta. Jos kiinteistö on käytössä vain noin 40 prosenttia vuorokaudesta, mutta järjestelmät toimivat lähes täydellä teholla koko ajan, säästöpotentiaali on huomattava. Käyttöaikaohjelmoinnilla tämä potentiaali saadaan realisoitua ilman laitehankintoja tai suuria investointeja. Muutos näkyy suoraan energialaskussa.

Lämmityksessä muutaman asteen pudotus käyttöajan ulkopuolella voi tarkoittaa useita prosentteja pienempää lämmitysenergian kulutusta. Yhdistettynä ilmanvaihdon tehonlaskuun kokonaisvaikutus on selvästi mitattavissa. Energiatehokkuus kiinteistössä paranee siis jo pelkästään sillä, että automaatiojärjestelmä toimii oikein ohjelmoituna.

Yleisimmät virheet käyttöaikojen asetuksissa

Yleisin virhe on yksinkertaisesti se, että käyttöajat on asetettu liian laajoiksi varmuuden vuoksi. Järjestelmä käynnistetään tuntia aiemmin kuin tarvitaan ja sammutetaan myöhään, jotta kaikki varmasti ehtivät lähteä. Tämä turvamarginaali kertyy päivittäin ja viikoittain merkittäväksi energiahukaksi.

Toinen tyypillinen ongelma on se, että käyttöajat on ohjelmoitu vuosia sitten eikä niitä ole päivitetty, vaikka kiinteistön käyttö on muuttunut. Toimisto, jossa on siirrytty etätöihin tai jossa henkilöstömäärä on laskenut, saattaa silti lämmittää ja tuulettaa täydellä teholla vanhan käyttäjämäärän mukaan. Sama pätee sesonkivaihteluihin: kesäloma-ajan tai joulutauon käyttöajat unohtuvat helposti päivittää.

Kolmas virhe liittyy poikkeaviin päiviin. Monet kiinteistöt pyörivät arkiohjelmoinnilla myös pyhäpäivinä, koska kalenteria ei ole ylläpidetty. Tämä tarkoittaa, että ilmanvaihto ja lämmitys käynnistyvät normaalisti myös silloin, kun rakennuksessa ei ole ketään. Näissä tilanteissa energiankulutus on täysin turhaa.

Käyttöaikojen optimointi osana ennakoivaa kiinteistönhallintaa

Käyttöaikojen säännöllinen tarkistaminen kannattaa liittää osaksi kiinteistön normaalia ylläpitoa. Kerran tai kahdesti vuodessa tehtävä läpikäynti, jossa verrataan ohjelmoituja käyttöaikoja todelliseen käyttöön, paljastaa nopeasti, missä on korjattavaa. Tämä ei vaadi suuria resursseja, mutta vaikutus energiakustannuksiin voi olla merkittävä.

Modernit rakennusautomaatiojärjestelmät tukevat myös läsnäolotietoon perustuvaa ohjausta, jossa käyttöajat mukautuvat automaattisesti todellisen käytön mukaan. Anturit havaitsevat, onko tilassa ihmisiä, ja järjestelmä säätää ilmanvaihtoa ja lämpötilaa sen perusteella. Tällöin kiinteistön käyttöajat eivät enää ole pelkkiä kellonaikoja, vaan dynaaminen osa energianhallintaa.

Ennakoiva kiinteistönhallinta tarkoittaa käytännössä sitä, että järjestelmiä ei vain ylläpidetä, vaan niitä kehitetään jatkuvasti. Käyttöaikojen optimointi on tässä yksi konkreettisimmista ja nopeimmin tuloksia tuovista toimenpiteistä. Me autamme kiinteistöjä tunnistamaan nämä säästöpotentiaalit ja viemään muutokset käytäntöön osana laajempaa talotekniikka-automaation kehittämistä.