Latausratkaisut toimitiloihin – mitä ne vaativat talotekniikalta?

Sähköautojen määrä näkyy nyt myös toimitilojen arjessa. Kun henkilöstö, asiakkaat tai vuokralaiset alkavat kysyä latausta, nopeimmat ratkaisut syntyvät usein pistorasioista ja jatkojohdoista. Se on samalla varmin tapa saada ylikuormituksia ja reklamaatioita. Toimivat latausratkaisut toimitiloihin vaativat talotekniikalta ennen kaikkea realistisen kuvan sähkökapasiteetista, järkevän kuormanhallinnan ja asennusympäristöön sopivat laitteet. Tässä käydään läpi, mistä tarve syntyy, mitä pitää selvittää sähköliittymästä ja jakelusta, miten kuormanhallinta latausjärjestelmässä tehdään käytännössä, sekä mitä turvallisuus, mittarointi ja ylläpito oikeasti tarkoittavat.

Mistä lataustarve toimitiloissa syntyy

Tarve alkaa yleensä kolmesta tilanteesta. Henkilöstö haluaa ladata työpäivän aikana. Asiakkaat odottavat latausta asioinnin ajaksi. Vuokralaiset vaativat latausvalmiutta osana tilojen kilpailukykyä. Lisäksi jakelu- ja huoltoautot voivat tarvita säännöllistä latausta, usein samoihin kellonaikoihin.

Arjessa tarve näkyy niin, että autopaikkojen läheltä etsitään pistorasioita, sulakkeita palautellaan päälle ja parkkihallissa alkaa olla epäselvää, kuka saa käyttää mitäkin rasiaa. Kun sähköauton lataus toimitilaan tehdään suunnitellusti, vältät tämän.

Kerää ennen suunnittelua vähintään nämä tiedot.

• Autopaikkamäärä ja se, montako paikkaa halutaan heti ja montako myöhemmin.
• Käyttäjäprofiilit, henkilöstö, asiakkaat, vuokralaiset, huolto.
• Käyttöajat ja pysäköintiajan pituus, lyhyt asiointi ja koko työpäivä ovat eri asia.
• Tavoiteltu latausteho ja lataustapa, peruslataus riittää usein työpäivään.

Sähköliittymä ja jakelu ratkaisevat kapasiteetin

Latausasemien sähköliittymä ei ole vain liittymän koko. Käytännössä kapasiteetin raja tulee usein pääkeskuksesta, nousukaapeleista ja siitä, onko keskuksessa tilaa uusille lähdöille. Toimitiloissa tyypilliset pullonkaulat ovat täynnä oleva pääkeskus, puuttuvat varaukset, pitkät kaapelireitit ja vanhat suojalaitteet, joiden selektiivisyys ja vikavirtasuojaus eivät enää sovi lataukseen.

Kuntokartoituksessa selvitetään kuormitukset mittaamalla ja käymällä dokumentit läpi. Samalla tarkistetaan reitit, palokatkot ja se, mihin alakeskuksia voi järkevästi sijoittaa. Jos teho ei riitä, vaihtoehdot ovat yleensä nämä.

Talotekniikan latauspisteet onnistuvat kustannustehokkaimmin, kun jakelu suunnitellaan niin, että laajennus on helppo myöhemmin.

Kuormanhallinta estää sulakkeiden palamisen

Dynaaminen kuormanhallinta jakaa käytettävissä olevan tehon latauspisteille sen mukaan, mitä rakennus juuri sillä hetkellä kuluttaa. Tämä on usein halvin tapa lisätä latauspisteitä ilman isoja sähkömuutoksia.

Käytännön esimerkki näkyy aamulla. Ilmanvaihto käynnistyy, keittiölaitteet kuormittavat ja samalla useampi auto alkaa ladata. Ilman kuormanhallintaa pääsulake tai pääkytkin voi laueta. Sen jälkeen vuokralaiset reklamoivat, ja vika näyttäytyy heille latausjärjestelmän vikana, vaikka syy on kokonaiskuormassa.

Kuormanhallinta latausjärjestelmässä vaatii mittauksen joko pääkeskuksesta tai latauksen alakeskuksesta. Pääkeskusmittaus antaa parhaan kuvan koko kiinteistön tilanteesta. Integraatio rakennusautomaatioon voi helpottaa raportointia, mutta tärkeintä on, että rajoitukset ja prioriteetit on sovittu etukäteen.

Asennusympäristö määrittää tekniikan valinnat

Ulkoparkissa korostuvat sää ja mekaaninen rasitus. Tarvitset oikean IP-luokan, kestävät läpiviennit ja kaapeloinnin suojaukset. Katoksessa kosteus ja kondenssi voivat yllättää, jos ilmanvaihto ja lämpötilavaihtelut ovat suuria. Parkkihallissa taas palokatkot, kaapelihyllyt, törmäyssuojat, opasteet ja valaistus ratkaisevat, onko toteutus turvallinen ja huollettava.

Työmaalla vastaan tulee usein se, että reitit ovat täynnä, poraukset osuvat hankaliin rakenteisiin ja käyttökatkoja ei sallita päiväsaikaan. Siisti lopputulos syntyy, kun reitit suunnitellaan etukäteen, palokatkot tehdään oikein ja laitteet sijoitetaan niin, että niihin pääsee käsiksi myös huollossa.

Turvallisuus, mittarointi ja laskutus käytännössä

Latauksessa sähköturvallisuus nojaa oikeaan vikavirtasuojaukseen, ylijännitesuojaukseen sekä maadoituksiin ja potentiaalintasaukseen. Parkkihalleissa paloturvan kannalta kriittisiä ovat kaapeloinnin reititys, läpivientien tiivistys ja se, ettei laitteita asenneta törmäysalueelle ilman suojaa.

Mittarointi ja laskutus kannattaa päättää ennen laitevalintoja. Yrityksen oma käyttö on yksinkertaisin. Vuokralaisten kohdalla tarvitaan käyttäjäkohtainen tunnistus ja kulutuksen kohdistus, jotta laskutus ei jää käsityöksi. Tietoliikenteessä 4G toimii monessa kohteessa, mutta parkkihallissa signaali voi pätkiä, jolloin Ethernet tai toistimet ovat käytännöllisiä. Kun yhteys katkeaa, latauksen pitää silti toimia hallitusti ja tapahtumat pitää saada talteen myöhemmin.

Ylläpito ja huolto pitävät latauksen toiminnassa

Yleisin vika ei ole itse latausasema vaan kuluvat osat ja ympäristö. Liittimet ja kaapelit ottavat osumaa, suojalaitteet vanhenevat ja ohjelmistopäivitykset voivat jäädä tekemättä. Kuormanhallinnan anturi voi myös irrota tai antaa väärää dataa, jolloin teho rajoittuu turhaan.

Huollossa toimivat rutiinit ovat määräaikaistarkastukset, selkeä vikailmoituskanava, varaosien saatavuus ja etävalvonta. Sovi vasteajat ja vastuut niin, että kiinteistön, käyttäjän ja huollon roolit ovat selvät. Laajennus kannattaa tehdä, kun käyttöaste kasvaa tai vuokralaisilta tulee uusia vaatimuksia. Tee samalla varaukset kaapelihyllyihin, keskuksiin ja tietoliikenteeseen.

Kun latausratkaisut toimitiloihin tehdään oikein, lopputulos on ennustettava. Sähkö riittää, sulakkeet pysyvät ylhäällä ja laskutus osuu oikeille käyttäjille. Käytännön eteneminen on selkeä. Kerää lähtötiedot, tarkista sähköliittymä ja jakelu, valitse kuormanhallinta ja tee asennusympäristöön sopiva toteutus. Me toimitamme ja asennamme latausjärjestelmiä yhdessä Sparkli Oy:n kanssa, myös Zaptec Pro ratkaisuilla, ja autamme samalla suunnittelemaan varaukset niin, että järjestelmä kasvaa kiinteistön mukana.