Sähköjärjestelmän määräaikaistarkastus – mitä kiinteistön omistajan kannattaa tietää?

Kiinteistön sähköjärjestelmä on yksi niistä asioista, joihin ei juuri kiinnitetä huomiota niin kauan kuin kaikki toimii. Kun jokin menee pieleen, seuraukset voivat olla vakavia: palovaara, laitteiden rikkoutuminen tai sähkökatko pahimpaan mahdolliseen hetkeen. Sähköjärjestelmän määräaikaistarkastus on juuri se työkalu, jolla ongelmat löydetään ennen kuin ne ehtivät kasvaa isommiksi.

Tarkastus ei ole pelkkää byrokratiaa tai pakollinen kuitti mappia varten. Se on konkreettinen tapa selvittää, missä kunnossa kiinteistön sähköjärjestelmä oikeasti on, ja mitä sille pitää tehdä. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kiinteistön omistajan kannattaa tietää sähkötarkastuksesta käytännössä.

Milloin ja kuinka usein tarkastus on pakollinen?

Suomessa sähköjärjestelmän määräaikaistarkastuksen väli riippuu kiinteistön käyttötarkoituksesta. Asuinrakennuksissa, kuten omakotitaloissa ja kerrostaloissa, tarkastus on tehtävä vähintään 15 vuoden välein. Liike- ja toimistokiinteistöissä väli on 10 vuotta, ja erityiskohteissa, kuten sairaaloissa tai kosteissa tiloissa, tarkastus vaaditaan viiden vuoden välein.

Velvoite perustuu sähköturvallisuuslakiin ja Tukesin ohjeistuksiin. Käytännössä tarkastus on pakollinen kaikille kiinteistöille, joissa on sähköasennuksia. Jos kiinteistö on vanha eikä tarkastushistoriaa löydy, on viisainta teettää tarkastus mahdollisimman pian riippumatta siitä, milloin edellinen on tehty.

Mitä määräaikaistarkastuksessa käytännössä tehdään?

Tarkastaja käy läpi kiinteistön sähköasennukset järjestelmällisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sähkökeskusten, johdotusten, pistorasioiden, valaisimien ja suojalaitteiden tarkistamista sekä silmämääräisesti että mittaamalla. Erityistä huomiota kiinnitetään vanhoihin asennuksiin, joissa eristeet voivat olla haurastuneet tai asennustapa ei enää vastaa nykyisiä vaatimuksia.

Tarkastuksessa mitataan muun muassa eristysresistanssi ja suojajohtimien jatkuvuus. Nämä mittaukset paljastavat viat, joita ei näe silmällä: esimerkiksi johdon eristeen kuluminen tai löystynyt liitos, joka voi aiheuttaa vaaratilanteen kuormituksen kasvaessa. Tarkastaja kirjaa havainnot raporttiin ja luokittelee puutteet niiden vakavuuden mukaan.

Yleisimmät puutteet ja niiden seuraukset

Vanhoissa kiinteistöissä yleisimpiä löydöksiä ovat puutteellinen vikavirtasuojaus, vanhentuneet sulakkeet sekä asennukset, joissa ei ole maadoitusta tai se on tehty väärin. Näissä tapauksissa riski ei ole teoreettinen: maadoittamaton pistorasia tai puuttuva vikavirtasuoja voi johtaa hengenvaaralliseen tilanteeseen sähkövian sattuessa.

Toinen yleinen ongelma on ylikuormitus, joka syntyy, kun kiinteistön sähkönkulutus on kasvanut vuosien varrella, mutta asennuksia ei ole päivitetty. Tämä näkyy usein lämmenneinä kaapeleina tai toistuvina sulakkeiden laukeamisina. Pitkään jatkuessaan ylikuormitus voi aiheuttaa tulipalon. Tarkastuksen arvo on juuri siinä, että nämä riskit löydetään ennen kuin mitään tapahtuu.

Tarkastuksesta havaittujen puutteiden korjaaminen

Tarkastusraportti jakaa puutteet yleensä kolmeen luokkaan: välittömästi vaaraa aiheuttavat, määräajassa korjattavat ja suositeltavat parannukset. Vakavimmat puutteet on korjattava ennen kiinteistön käyttöä. Lievemmät voidaan aikatauluttaa, mutta ne kannattaa silti hoitaa kuntoon kohtuullisessa ajassa.

Korjaustöihin tarvitaan aina sähköalan ammattilainen. Sähkötöitä ei voi teettää kuka tahansa, sillä laki edellyttää, että asennustyöt tekee sähköpätevyyden omaava henkilö. Korjausten jälkeen tehdään usein jälkitarkastus, jolla varmistetaan, että puutteet on todella korjattu asianmukaisesti.

Miten valita pätevä tarkastaja ja urakoitsija?

Määräaikaistarkastuksen saa tehdä vain valtuutettu tarkastuslaitos tai valtuutettu tarkastaja. Näiden pätevyys on rekisteröity Tukesiin, ja tiedon voi tarkistaa Tukesin verkkosivuilta. Tarkastajan on oltava riippumaton suhteessa tarkastettavaan kohteeseen, eli sama yritys ei voi sekä tehdä asennuksia että tarkastaa ne.

Korjaustöissä urakoitsijan valinta kannattaa tehdä huolella. Hyvä urakoitsija pystyy lukemaan tarkastusraportin, priorisoimaan korjaukset oikein ja suunnittelemaan toteutuksen niin, että kiinteistön käyttö häiriintyy mahdollisimman vähän. Kokemus erilaisista kiinteistötyypeistä on selvä etu, sillä vanhan kerrostalon ja uuden toimistokiinteistön sähköjärjestelmät ovat hyvin erilaisia kokonaisuuksia. Meillä Saipulla on vuosikymmenien kokemus talotekniikkaurakoinnista, ja autamme mielellään sekä tarkastuksen jälkeisten korjausten suunnittelussa että toteutuksessa.